maanantai 26. lokakuuta 2009

Muse Hartwall Areenalla

Muse on tehnyt yhden maailman parhaista levyistä (Black Holes & Revealations), jolla on oikeasti monta sellaista biisiä, jotka kiipeää mun top-johonkin. Homman kruunaa toki Knights of Cydonia.

Sen lisäksi perus-Musebiisin kaava menee seuraavasti: Tiukka riffi (usein bassolla), säkeistö, joka koostuu mainitusta riffistä variaatioineen, rumpukompista ja lopulta suhteellisen epämelodisesta laulusta, hyvä nostatus-bridge, ja. Kertseissä homma menee emoiluksi: kitara paahtaa, rumpu kolisee, basso hukkuu jonnekin ja Bellamy ulisee kuin viimeistä päivää.

Not good.

Tämä häiritsi myös keikkaa: parhaimmillaan aivan uskomatonta (palautti mun uskon lasereihin ihan 100-0), mutta huonompien biisien kohdalla intensiteetti putoaa liikaa.

Toisaalta, knights of Cydonia on maailman paras biisi (varsinkin kun siihen ottaa introksi huuliharppukostajaa), ja kun ne laserit Newbornissa räjähtivät dominoimaan koko hommaa, oli keikka maailman siistein ikinä. Ja mainittu Bellamy on todella todella hyvä kitaristi, sille päälle sattuessaan.

Ei kommentteja: