Tyhjää, valoa, koti, ulkona. Ahdistava, lämmin, lamppuja, ovia. Markus Kåhre kuvailee premissiä: "miltä tuntuisi astua sisään Susanne Gottbergin maalaukseen?" Ehkä tältä. Mahtava! Viimeisenä katsotut, hitaasti katoavat ja alati muuntuvat taulut oli ehkä jotain siisteintä, mitä mä oon pitkään aikaan nähnyt. Todella, todella hyvä. Ei voi kertoa liikaa, muuten menee kokemus, ihmetys, ällistys, ilo. Vielä viikon, menkää kaikki katsomaan!
Alla tunnelmia teoksen sisältä.
tiistai 27. lokakuuta 2009
Gottber-Kåhre Project Amos Andersonissa
Tunnisteet:
2000-luku,
juhlaviikot,
näyttelyt,
postmoderni,
rules,
suomi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti