tag:blogger.com,1999:blog-53066566624442695842024-03-14T05:36:58.132+02:00Kokemisen arvoistaVeikko Eranti kirjoittaa kokemisesta, arvoista ja kokemisen arvoista. Jokainen kirja, sarjakuva, keikka, elokuva, teatteri, puhe ja debatti ansaitsee oman pienen, alle viiden minuutin arvotuksensa.
Erimielisyydet kommenteissa ovat hyvin suotavia.Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.comBlogger47125tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-74890803361122659272012-03-07T00:29:00.000+02:002012-03-07T00:29:16.464+02:00ShameIhan kiva. Fassbender hyvä. Lopulta konventionaalinen, ei noussut koko elokuvana niin kuin olisi voinut nousta.<br />
<br />
Glenn 'gouldin Goldberg-variaatiot toimi mulle avaimena. Sama teema toistuu.<br />
<br />
Elokuva kertoi jostain, joka oli särkenyt päähenkilöt ennen elokuvan alkamista ja johon ei koskaan viitattu. Rikkinäiset ihmiset. Insesti.Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-58932722404444780952009-11-29T02:46:00.003+02:002009-11-29T02:55:58.188+02:00Pipilotti Rist: ElixirKiasman ylin kerros on vielä nyt muutaman viikon pullollaan ihanuutta, hämmentävyyttä, kauneutta ja rentoutta. Pipilotti Ristin Elixir oli täydellistä koettavaa vuosijuhlien jälkeiseen päivään. <br /><br />Video-, ääni- ja tilataideteokset eivät kertoneet mitään tarinaan eivätkä vaatineet ajattelua. Ne herättivät tunteita, olivat puhtaita kokemuksia. Tyynyt olivat mukavia, ja kenkien poisottaminen on miellyttävää.<br /><br />Tuntuu toisaalta myös siltä, että nimenomaan tämä on se kohta, jossa nykytaide vieraannuttaa ihmisiä. Olemme ehkä liiankin tottuneita etsimään ja kohtaamaan narratiiveja joka paikassa, emme välttämättä osaa suhtautua puhtaaseen kokemukseen.<br /><br />Emme kyllä ehkä mihinkään muuhunkaan. Useampi vanhempi naishenkilö kieltäytyi menemästä kokemaan tätä kokonaistaideteosta, koska kengät olisi pitänyt ottaa pois. Silloin elää elämäänsä väärin, jos ei voi kesken museokäynnin ottaa kenkiä pois yhtä taideteosta varten.<br /><br />Menkää kaikki katsomaan vielä kun voitte. Maatkaa paikoillanne ja yllättykää, ällöttykää, kiihottukaa, ihastukaa. Hyppikää maapallon perässä. Katsokaa klittaa. Toimii.<br /><br /><object width="320" height="265"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/JXhuvq8uMwc&hl=en_US&fs=1&"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/JXhuvq8uMwc&hl=en_US&fs=1&" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="320" height="265"></embed></object>Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-55404630250189394172009-11-03T00:32:00.002+02:002009-11-03T00:47:45.717+02:00Yön saalistajatLoistavaa!<br /><br />Ehkä se oli parodiaa, ehkä se oli jo aikanaan kämppiä, ihan sama. Visa Mäkisen uskomaton exploitaatiorevittely suoraan Porista 80-luvulta. Lukuisia klassikkolaineja kuten "hän oli liian hyvä ollakseen niin paha" ja niin edelleen. Tiukat musat (jotka ilmeisesti on pöllästy jostain muualta, ihmettelinkin, että kuka Suomessa on noin tiukkaa jytkettä tehnyt.)<br /><br />Alla pätkä, jossa ensin minuutti jostakin amerikkalaisesta elokuvasta (jolla tää oli ehkä tribuutti) ja sen perään Yön saalistajien ensimmäinen kohtaus. Toimii!<br /><br />Tai jotain.<br /><br /><object width="320" height="265"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/FApnOeBFuMA&hl=en&fs=1&color1=0xe1600f&color2=0xfebd01"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/FApnOeBFuMA&hl=en&fs=1&color1=0xe1600f&color2=0xfebd01" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="320" height="265"></embed></object>Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-52067007113411960642009-10-27T01:04:00.002+02:002009-10-27T01:39:47.183+02:00Gottber-Kåhre Project Amos AndersonissaTyhjää, valoa, koti, ulkona. Ahdistava, lämmin, lamppuja, ovia. Markus Kåhre kuvailee premissiä: "miltä tuntuisi astua sisään Susanne Gottbergin maalaukseen?" Ehkä tältä. Mahtava! Viimeisenä katsotut, hitaasti katoavat ja alati muuntuvat taulut oli ehkä jotain siisteintä, mitä mä oon pitkään aikaan nähnyt. Todella, todella hyvä. Ei voi kertoa liikaa, muuten menee kokemus, ihmetys, ällistys, ilo. Vielä viikon, <a href="http://amosanderson.fi">menkää kaikki katsomaan!</a><br /><br />Alla tunnelmia teoksen sisältä.<br /><br /><object width="320" height="265"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/T75-KiPDrN4&hl=en&fs=1&color1=0x3a3a3a&color2=0x999999"><param name="allowFullScreen" value="true"><param name="allowscriptaccess" value="always"><embed src="http://www.youtube.com/v/T75-KiPDrN4&hl=en&fs=1&color1=0x3a3a3a&color2=0x999999" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="320" height="265"></embed></object>Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-72239237044267846852009-10-26T01:37:00.003+02:002009-10-26T01:45:59.304+02:00Ilmiantaja / The InformantTää on kaikkea, mitä <a href="http://kokemisenarvoista.blogspot.com/2008/12/burn-after-reading.html">tää</a> ei ollut. Hallittu, tarpeeksi pieni (ehkä elokuvien pitäisi aina olla enemmänkin novelleja kuin romaaneja), törkeän hauska, sisälsi ehkä jonkun sanomankintyngän. Tai mene ja tiedä. Ainakin sisälsi mahtavan Matt Damonin, paljon rumia (ja paljonpuhuvia!) kravatteja ja ... niin, ei mitään ylimääräistä. Suosittelen.<br /><br />Vertailu Burn After Readingiin tulee siitä, että samalla tavalla tässäkin kaikki ovat idiootteja ja katsominen on aivan tuskaisaa välillä, mutta tää onnistuu kaikessa siinä, missä se epäonnistuu. Tää on SE parempi elokuva.<br /><br /><object width="560" height="340"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/ZR-YaikU_x4&hl=en&fs=1&color1=0x3a3a3a&color2=0x999999"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/ZR-YaikU_x4&hl=en&fs=1&color1=0x3a3a3a&color2=0x999999" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="560" height="340"></embed></object>Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-38446790094870792222009-10-26T01:34:00.002+02:002009-10-26T01:46:29.143+02:00Muse Hartwall Areenalla<object width="425" height="344">Muse on tehnyt yhden maailman parhaista levyistä (Black Holes & Revealations), jolla on oikeasti monta sellaista biisiä, jotka kiipeää mun top-johonkin. Homman kruunaa toki Knights of Cydonia.<br /><br />Sen lisäksi perus-Musebiisin kaava menee seuraavasti: Tiukka riffi (usein bassolla), säkeistö, joka koostuu mainitusta riffistä variaatioineen, rumpukompista ja lopulta suhteellisen epämelodisesta laulusta, hyvä nostatus-bridge, ja. Kertseissä homma menee emoiluksi: kitara paahtaa, rumpu kolisee, basso hukkuu jonnekin ja Bellamy ulisee kuin viimeistä päivää.<br /><br />Not good.<br /><br />Tämä häiritsi myös keikkaa: parhaimmillaan aivan uskomatonta (palautti mun uskon lasereihin ihan 100-0), mutta huonompien biisien kohdalla intensiteetti putoaa liikaa.<br /><br />Toisaalta, knights of Cydonia on maailman paras biisi (varsinkin kun siihen ottaa introksi huuliharppukostajaa), ja kun ne laserit Newbornissa räjähtivät dominoimaan koko hommaa, oli keikka maailman siistein ikinä. Ja mainittu Bellamy on todella todella hyvä kitaristi, sille päälle sattuessaan.<br /><br /><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/j8WP7aOD_9Q&hl=en&fs=1&color1=0x3a3a3a&color2=0x999999"><param name="allowFullScreen" value="true"><param name="allowscriptaccess" value="always"><embed src="http://www.youtube.com/v/j8WP7aOD_9Q&hl=en&fs=1&color1=0x3a3a3a&color2=0x999999" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object>Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-79368363100302439532009-10-20T02:21:00.002+03:002009-10-20T02:23:49.557+03:00Alan Bennet: Epätavallinen lukijaHauska pikku läpyskä. Tuntuu aluksi harmittomalta, mutta paljastuukin aivan lopussa melko pirulliseksi (tai vähintäänin pistäväksi) kirjaseksi. Suosittelen.<br /><br />Tai: piirtää samalla aika hellän kuvan kuningattaresta ja dissaa aivan olan takaa. Mutta se kai lieneekin satiirin tehtävä.Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-64506109618710491142009-10-20T02:17:00.002+03:002009-10-20T02:21:26.207+03:00Massive Attack Jäähallissa 16.10.Jännää, miten voi ollakin näin kyyninen ja naivi samaan aikaan. <br /><br />Matsku on paikoin niin emotionaalista, että on vaikeaa kuunnella. Biisit ovat kuumottavia ja pelottavia, eikä siinä kohtaa auta ollenkaan tieto siitä, että skreenille Guantanamo-fragmenttien heijastaminen on oikeastaan aika korni juttu.<br /><br />Mutta onneksi ne sitten aina väleihin soittivat ihastuttavia ja lässyjä biisejä Blue Linesilta.<br /><br />Eivät ne ehkä ihan elämänsä vedossa olleet: lavalla pyörähti viisi laulajaa ja jengiä vaikka kuinka paljon. Olisi voinut olla timmimpää ja hikisempää - mikäli muistan mitään vuoden 2003 Provinssista, silloin taisi olla.<br /><br />Mielelläni sen kyllä katsoin.Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-77977481805420849652009-03-07T17:14:00.001+02:002009-03-07T17:14:02.625+02:00Sofi Oksanen: PuhdistusToimii. Vitun hyvä, järkyttävä, rakenne hyvä, kiinnostavaa mikrohistoriaa ja sosiaalihistoriaa, hsopivasti erainen näytelmätekstin kanssa. Olisi kiinnostavaa lukea niitä rinnan.<br /><br />Lähdeteoksia ukemalla tulin siihen tulokseen, että tämä ei oikeastaan ole postmoderni romaani, vaan pikemminkin todella vahvasti feminisinen romaani.<br /><br />Ja oli se venäläisten kuvaus kyllä aika yksipuplisen vastenmielstä.<p align="right" ><a href="http://www.shozu.com/portal/?utm_source=upload&utm_medium=graphic&utm_campaign=upload_graphic/" target="_blank" ><img src="http://www.shozu.com/resources/messages/logo_blog.gif" alt="Posted by ShoZu" border="0" /></a></p>Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-43103726182109875172009-03-07T17:00:00.001+02:002009-03-07T17:00:20.948+02:00Erik Wahlström: JumalaJumala on hauska romaani. Se (alkupuolella) kirjoittaa auki vanhan testamentin - nimenomaan kaikkine outouksineen ja ristiriitaisuuksineen. Loistavasti Wahlsyröm oli nostanut romaanissa keskeiseksi ajatukseksi jumalan kehittymisen, joka on kristityssä teologiassa toko mahdottomuus, mutta Raamattua lukiessa tuntuu lähes itsestäänselvyydeltä.<br /><br />Uuden testamentin osiot toimivat aika paljon huonommin, samoin nylyajka lähestyminen ja leskiöön nouseva pohdomta tieteem ma uskon suhteesta. Loppu olo lähes nolostuttava.<br /><br />Tai sit mä vaan luin sen liian nopeasti.<p align="right" ><a href="http://www.shozu.com/portal/?utm_source=upload&utm_medium=graphic&utm_campaign=upload_graphic/" target="_blank" ><img src="http://www.shozu.com/resources/messages/logo_blog.gif" alt="Posted by ShoZu" border="0" /></a></p>Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-64544678109449446482009-02-21T20:41:00.002+02:002009-02-21T20:45:43.393+02:00wall-esomat robotit. Hyvää animaatiota. Ei mitään suorastaan hulvatonta. Ehkä on kuitenkin ihan hyvä, että tällasta banaalia yhteiskuntakritiikkiä on "lastenelokuvissa" (tosin en kyllä ole ihan varma, oliko tämä sellainen), ainakin mielummin kuin sellaisia ristriidattomia, amerikkalaisia idyllejä. Ainakin tossa viitattiin siihen, että monella ongelmalla on pikemminkin rakenteellinen luonne.Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-37931116528621649982009-02-20T18:23:00.002+02:002009-02-20T18:30:04.870+02:00Laibach Tavastialla 16.2.no tämä oli kyllä tavallaan hulvattomimpia keikkaelämyksiäni aikaan. Kovan livebändin maineessa - kuten sanonta kuuluu - oleva Laibach soitti puolitoista tuntia electroon kallistuvia versioita Bachin Kunst der fuguesta, jotka vaihtelivat sikamaisen menevistä ja toimivista aivan kuolettavan tylsiin. Neljä miestä nypläsi synia ja yksi läpytteli sähkörumpuja. Eturivin industrial- ja armwojavermeisiin pukeutuneista tosifaneista melko moni poistui kaljahanojen ääreen. Pitkätukkaiset nörtit saivat varmasti eniten irti. Mutta tavallaan siis todella hyvä.Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-29854592825349462692008-12-20T02:16:00.002+02:002008-12-20T02:24:56.042+02:00St. Germain: TouristToinen tämän loppuvuoden levyhittejä, vaikka tää onkin elämää vanhempi, on ehdottomasti St. Germainin Tourist. Sain tämän töistä mpkolmosina joskus 2004, kadotin 2006 ja ostin (kovalla rahalla, vieläpä) nyt tässä ihan hiljattain.<br /><br />Loistavaa meininkiä, ja ehkä kaikkein paras työntekolevy. Välillä hyviä soundeja, yleensä tarpeeksi nopeaa tempoa, sellaisia sooloja ja biittejä, joita haluaa välillä jäädä kuuntelemaan hetkeksi, muttei yleensä liian pitkäksi aikaa. Mikään ei varsinaisesti kiinnitä huomiota, mutta meininki soljuu ja tarjoaa rytmiä kirjoittamiselle. (Tosin ne biitit on kyl aina silloin tällöin ihan himpun liian ysäreitä).<br /><br />Ja noi on siis ihan oikeasti kehuja :)<br /><br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/4kAOZfyqHSs&hl=en&fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/4kAOZfyqHSs&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object>Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-23474015356330235262008-12-20T02:09:00.004+02:002008-12-20T02:15:00.885+02:00Five Corners Quintet: Hot CornerIhan satasella paras tän vuoden levyistä, ainakin mulle.<br /><br />Kriitikoiden perusläppä tän levyn kanssa on ollut, että cool jazziin on tuotu vähän hottia lisää - mutta kun se menee niin!<br /><br />Voi miten tää toimiikaan. Teppo Mäkynen on ihana, se nyt on ollut tiedossa jo pitkään, mutta oikeastaan koko bändi on kyllä todella liekeissä lähes koko levyn ajan. Ja ainakin Lassyn foni tuuttaa livenäkin siihen malliin, että oksat pois. Flowssa Eskolan 'petti ei ollut ehkä se kaikkein tiukin kuunneltava, mutta levyllä toimii.<br /><br />Mutta siis kuunneltaa nyt tota kolistusta ja nostatusta. Shake it, todellakin!<br /><br />Ei tää ehkä kauhean syvällistä ole, mutta ehkä sillä ei nyt olekaan niin väliäkään, kun on tällainen groove ja edes jotain natusteltavaa rinnan alla.<br /><br />Mainittavaa kuitenkin on, että sinkkubiisit Hot Rod, Shake It (alla) ja Easy Diggin' ovat kyllä se tanakin anti.<br /><br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/Q3ClOE_idE4&hl=en&fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/Q3ClOE_idE4&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object>Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-48511159470925459442008-12-20T01:58:00.003+02:002009-01-21T23:38:26.050+02:00Juha Seppälä: Suomen historiaVenla sanoi tästä, että ironisuus paljastuu jo kirjan fyysisistä ulottuvuuksista: tämähän on pieni läpyskä! Ja niinhän se on, ja kertookin lähinnä Mannerheimista.<br /><br />Täysin hulvattomalla tavalla, kylläkin. Ihastuttava postmoderni anakronismi, Marsalkka tyhjän keppanapullon ja pitsalaatikoiden kanssa huutamassa yksinäisyyttään kaivopuiston luukkunsa ikkunoista, hässimässä sivistyneistötyttöjä ja hevosia ja ylipäätään sankaroimassa. Plussapisteitä myös Rytin hervottomasta tuppimulkusta.<br /><br />Oli kirjassa jotain muutakin. Menivät ohi jälkiä jättämättä. Siksi tuomio onkin, epäpyhästi, että rakenteellisesti muotopuoli.<br /><br />Tai toki, voisihan sitä vaan sanoa, että se on postmoderni, post-mo-der-ni, mutta ei se sano, etteikö rakenteen pitäisi olla mietitty ja toimiva, etteikö se voisi palvella kokonaisuutta.Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-57361395234301330522008-12-20T01:40:00.001+02:002008-12-20T01:58:34.582+02:00Burn after readingVitsi mua harmittaa, että tää ei ollut parempi elokuva.<br /><br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/oYjOYpN0Pew&hl=en&fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/oYjOYpN0Pew&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object>Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-90493091710688477112008-12-01T15:04:00.004+02:002008-12-01T15:15:41.542+02:00Vicky Christina BarcelonaIhan kiva.<br /><br />Tai siis. Kaikin tavoin hyvä ja "vankka" elokuva, monta hauskaa kohtaa, monta muuten fyysillisen reaktion aikaansaavaa juttua.<br /><br />Tämä elokuva oli fantasiaelokuva, samalla tavalla kuin There Will be Blood on action-elokuva. <br /><br />Eli siis TWBB näyttää koko ajan jotakin fyysistä työtä, kaivamista, vetämistä, rakentamista, hakkaamista. Samoin VCB esittelee koko ajan fantasiota: Gaudin arkkitehtuuria, purjehtimista espanjan rannikolla, tummaa ja hävytöntä (ja umpirikasta) espanjalaista taidemaalaria, jonka isä on runoilija (tavallaan), jolla sattuu olemana lentolupakirja ja punainen avoauto, ja joka tekee amerikkalaisille turisteille hävyttömiä ehdotuksia; toisaalta myös Scarlett Johansson ja Penelope Cruz muhinoimassa...<br /><br />Elokuva on siis silkkaa mehustelua, ja sellaisena toimivaa. Mitään kotiinviemisiä ei oikein ole.<br /><br />Yksi mahdolinen luenta olisi lukea tätä Match Pointin anti-elokuvana: VCB käyttää monia samoja aineksia ja motiiveja, mutta ympärikäännettynä tavalla tai toisella. Myös Scarlett Johansson on molemmissa läsnä. Ja elokuvien teematkin ovat käänteisiä: Match Point kertoo sosiaalisen nousun kaiken alleen jyräävästä vaikutuksesta, VCB taas... no ainakin tavallaan yrityksestä irtautua porvarillisesta yhteiskunnasta.<br /><br />Eli ihan okei elokuva :). Myös tässä oli hyvä, osin vieraannuttava kertojanääni ja tiettyjä kuvauksellisia ratkaisuja, jotka tossa trailerissakin näkyvät. Oikeastaan koko elokuva muistuttaa merkittävästi novellia, sekä rakenteelstaan että teeman käsittelyltään ja rajaukseltaan.<br /><br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/glQHG92Yvoo&hl=en&fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/glQHG92Yvoo&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object>Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-64076176905875075582008-12-01T02:20:00.003+02:002008-12-01T02:27:04.868+02:00Eräs joulutarinaIhana ja äärettömän ranskalainen elokuva. Tai ihana ja ihana, mutta paikoitellen tosi hyvä.<br /><br />Elokuva käytti brechtiläistä vieraannuttamisen metodia: näyttelijät puhuvat välillä suoraan kameralle, suoraan katsojalle, välillä taas tapahtumat tai taustatarina viedään niin paljon yli (tai ali), että samastuminen pakostikin hajoaa ja analyyttinen ajatus hiipii sisään.<br /><br />Perus kivan ulkokuoren (riitainen, ja eksoottisten sairauksien piinaama perhe kokoontuu joulunviettoon ensimmäistä kertaa vuosikausiin yhdessä - ja kuinkas sitten kävikään! Ketä lyödään turpaan? Kuka saa seksiä? Onko se susi todellinen?) alla tuntuisi olevan oikeastaan melko monipuolinen intertekstuaalisuuden verkko. Raamattu pyörii mukana monessa kohtaa, perheen isän nimi on Abel, joka tarjoaa oikeastaan olennaisimpia tulkinnallisia välineitä.<br /><br />Elokuvasta saisi ehkä sittenkin kaikkein eniten irti, jos sen katsoisi ruutuvihon kanssa, googlaisi raamatunpaikko pari tuntia, kirjoittaisi ehkä esseen...<br /><br />Tai toisaalta, voi sen katsoa ihan vaan elokuvanakin, ja nauttia hyvästä tekstistä ja loistavaista näyttelijöistä. Kuinka vaan.<br /><br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/2X5H560B2e0&hl=en&fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><param name="allowscriptaccess" value="always"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/2X5H560B2e0&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object>Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-79506033977189767502008-11-06T21:43:00.002+02:002008-11-06T21:46:03.640+02:00HävisinEih, tämä projekti oli sittenkin liikaa vaatimattomalle pikku päälleni. Seuraavat asiat olen lueskellut/katsellut/jne tässä noin kuukauden, puolentoista sisään. Voi olla, että vielä innostun kirjoittamaan ainakin muutamasta niistä, voi olla, että en. Tärkeintä on päästä taas vauhtiin. Boldasin tosi hyvät.<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Allen Ginsberg: Huuto ja muita runoja</span><br /><span style="font-weight: bold;">Samuel Beckett: Waiting for Godot</span><br />Alain Robbe-Grillet: Labyrintissä<br />Vantage Point<br />Michael Clayton<br /><span style="font-weight: bold;">Seitsemäs Sinetti</span><br />Tuulen laakson Nausicaä<br />Pentti Saarikoski: Mitä tapahtuu todella<br />Avantgarde alkuperä<br /><span style="font-weight: bold;">Bruno Latour & Steve Woolgar: Laboratory Life</span><br /><span style="font-weight: bold;">Hannu Raittila: Ulkona</span><br />Hannu Raittila: kirjailijaelämää<br />Päiväni Murmelina<br />Notthing Hill<br /><span style="font-weight: bold;">Kun Harry tapasi Sallyn</span><br />Tutkimusetiikka<br />American Pie presents: Beta HouseVeikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-85759001282308665332008-10-13T15:31:00.004+03:002008-10-13T15:41:18.495+03:00Emma Salokoski Ensemble TavastiallaEmma Salokoski on yksi Suomen lahjakkaimmista laulajista. Loistava saundi ja suunnaton määrä treeniä takana, päätä ei palella juuri missään. Samoin taustabändi on ihan toisesta maailmasta: Lauri Porra ja Tuomo, haloo! Mä meen kuuntelemaan vaikka Stratovariusta, jos siinä on Lauri Porra. (höhö.) Se on ihan täysin mun kotijumala.<br /><br />Mutta, mutta.<br /><br />Emma Salokoskea vaivaa kaksi varsinkin yhdessä esiintyessään todella vakavaa tautia. Ensimmäinen on "lauleskelen tässä huvikseni mukavia" eli ns. Norah Jones -syndrooma. Toinen on (lähes) täydellinen tyylitajun puute. Näistä syntyy yhdessä mm. Oodi Kahville. (TJEU.)<br /><br />Keikalla oli yksi suorastaa karmiva kohta, jossa bändin pätevä kitaristi (jonka varsinkin mukanalaulettu soolo oli tosi hyvä) innostui taustaa laulamaan. Ja lauloi kyllä niin pieleen, että vähän vahvempiakin hirvitti.<br /><br />Toisaalta, myös muutama ihan aidosti loistava hetki. Biisit olivat Fa da Bahia ja Puutarhassa, jotka valitettavasti molemmat löytyvät Ensemblen ensimmäiseltä EP:ltä. Ja molemmissa ole sen verran messevät soolot, että mikä tahansa menisi läpi.<br /><br />Voi harmi. Emmasta ja bändistä irtoaisi kyllä huomattavasti enemmän.Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-21071040295866555612008-10-13T15:22:00.002+03:002008-10-13T15:28:29.734+03:00Viestinnän tenttiTenttiä varten luin seuraavat kirjat: Aula P ja Hakala S (toim.): Kolmet kasvot: Näkökulmia organisaatioviestintään, Karvonen E: Elämää mielikuvayhteiskunnassa: Imago ja maine menestystekijöinä ja Kivikuru U & Kunelius R (toim.): Viestinnän jäljillä: Näkökulmia uuden ajan ilmiöön.<br /><br />Tentti olisi ehkä pitänyt tehdä ensimmäisenä vuotena... Ehkä senkin takia, että se kuuluu viestinnän perusopintoihin. Kirjat nimittäin olisivat olleet ihan hyviä, jos ne olisivat kuuluneet 15 ensimmäisen yliopistolla luetun kirjan joukkoon.<br /><br />Nyt tuntuivat vähän lepsuilta, toisteisilta ja ennen kaikkea samoja, jo miljoona kertaa luettuja läppiä toistelevalta.Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-48908894293147981402008-10-13T15:08:00.001+03:002008-10-13T15:29:01.620+03:00Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarinaLisää suomenruotsalaista valitusta taiteilija-avioliitosta ja alkoholismista. Koko ajan Henrik Tikkasta (ja miksei myös Kihlmania, johon Märta myös viittaa) lukiessa on sellainen olo, että vaikka kirjoittaja yrittää ottaa huomioon myös "toisen puolen" ja kirjoittaa itsetään "kaunistelematta", jää kertomus silti pakostakin yksipuoliseksi.<br /><br />Märtä Tikkanen on sitten se toinen puoli. Tavallaan positio on paljon rehellisempi: Märtä ei edes yritä ottaa huomioon Henrikin selittelyjä ja syitä, vaan mainitsee ne korkeintaan pilkatakseen ne kappaleiksi.<br /><br />Märtä poimii Henrikin oman alkoholismikuvauksen arvostelusta pienen pätkän, jossa sitä kuvataan tyyliin monipuoliseksi ja moniulotteisesti kattavaksi alkoholismikuvaukseksi, ja huomauttaa että hajut unohtuivat. Ja esittelee huomattavan patteriston alkoholistikodin hajuja.<br /><br />Jälleen sama kuin Kihlmanilla: koen alkoholismiin liittyviä häpeäntunteita niin vahvana, että kirjan lukeminen on jopa vaikeaa. Vaikka alkoholismista ei edelleenkään ole tietoakaan. Mutta tiedän kyllä miksi.<br /><br />Tyylillisesti kirja on oikeastaan vähän outo. Kyseessä lienee runokokoelma, mutta oikeastaan varsinaisia runon keinoja käytetään aika vähän. Muutaman toiston ja rivinvaihdon poistamalla oikeastaan lähes kaikki olennainen olisi ehkä välittynyt myös suorasanaisessa, toteavassa muodossa.<br /><br />Toisaalta, rakenne on kyllä runomaisen rikkonainen ja paloittainen, joten ei se ilman "runon keinoja" olisi yhtään vähemmän runomainen.<br /><br />Joka tapauksessa, rankka. En tiedä, että onko kirjallisesti miten mestarillinen, mutta tuntuu tällaisen näin raa'an kirjan kanssa lähes epäolennaiselta.Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-70362932515196628982008-10-13T14:59:00.003+03:002008-10-13T15:08:31.715+03:00Henrik Tikkanen: Kulosaarentie 8Ensimmäinen Tikkasen asuinosoitteiden mukaan nimetyssä kirjasarjassa, pieni kirjanen, joka on jälleen tätä suomenruotsalaista, vähän esseemäistä, romaania kohti kurkottelevaa kirjallisuutta.<br /><br />Tämä Tikkanen on välillä aivan sietämättömän tarkkanäköinen, ja silloin yleensä myös aivan loputtoman iskevä ja toimiva.<br /><br />Muulloin sitten pelkkää sellaista siusimista.<br /><br />Jännittävänä huomiona ensimmäinen osa on, kuten <a href="http://kemppinen.blogspot.com">Kemppinen</a> on usein kirjoittanut, käytännössä tarina Henrikin isästä. Vähän toki myös äidistä ja seksistä jne, mutta lähinnä isästä.<br /><br />Vanha Helsinki on kyllä aina viehättävä rinnakkaispäähenkilö näissä kirjoissa.Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-87492081002264710772008-10-10T15:44:00.001+03:002008-10-10T15:45:26.746+03:00SerenityEdellisen kanssa samoista matskuista tehty huono elokuva. 'nuff said.<br />(Mutta kyllä se Joss Whedon nykyään toimii mulle paljon enemmän.)<br /><br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/0BvP99-Ci6k&hl=en&fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/0BvP99-Ci6k&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object>Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5306656662444269584.post-52811257717138902732008-10-10T15:39:00.004+03:002008-10-10T15:43:14.066+03:00FireflyKatsoimme Venlan kanssa koko Fireflyn, joka oli jostain syystä ollut minulta pimennossa pitkään.<br /><br />Loistavaa.<br /><br />Sopivan irtonaisella meiningillä toteutettu, välillä erittäin koominen mutta koko ajan vakavampaan ja isompaan juoneen vihjaava, materiaaliltaan rikas, täynnä ihastuttavia (nais)hahmoja...<br /><br />Mutta minkäs teet, amerikkalaiset ovat ymmärtämättömiä moukkia, ja sarja loppui jo 14 jakson jälkeen. Eli siis ennen kuin ne oikeasti mielenkiintoiset jutut alkoivat edes avautua.<br /><br />Ja siis come on, avaruuswesterniä! Onhan se välillä ihan naurettavaa, mutta jos hyväksyy tuon oudon premissin, niin loistavaa.<br /><br /><object width="425" height="344"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/LrAS20mNZUE&hl=en&fs=1"></param><param name="allowFullScreen" value="true"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/LrAS20mNZUE&hl=en&fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowfullscreen="true" width="425" height="344"></embed></object>Veikko Erantihttp://www.blogger.com/profile/08782686502957919075noreply@blogger.com0